sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Kenttäratsastus


Kenttäratsastus
Ajattelin rustata teille tämmöisen faktapohjaisen kirjoituksen kenttäratsastuksesta.

Kenttäratsastus on yksi kolmesta ratsastuksen lajista. Se koostuu koulu-, este- ja maastoratsastus osuudesta. Kenttäratsastus on kaikista kolmesta lajista vaarallisin, mikä edellyttää maastoratsastus osuudella turvaliivin käyttöä. Myös turvajalustimet ovat todella suositeltu asia, ihan jokapäiväisessä ratsastuksessa. Jotta kilpaileminen olisi turvallista niin hevoselle kuin ratsastajallekin, varusteet täytyy olla kunnossa. Hevosilla käytetään aina nurmihokkeja kenttä osuudella, liukastumisten välttämiseksi. Tämä täytyy huomioida kengityksen yhteydessä, jotta kengittäjä tietää tehdä nurmihokeille reiät ja sovitaan yhdessä monenko millin kierteen laitetaan. Lisäksi käytössä on maastoeste suojat, oikeanlainen estesatula, panssarivyö ja tarvittaessa myös martingaali. Martingaali ei ole kaikilla hevosilla tarpeellinen, mutta usein kenttähevoset ovat pirteitä tapauksia ja martingaalilla hallitaan hevosen pään nousemista liian ylös. Suitset on tärkeää valita huolella ja oikean kokoiset, samaan sarjaan liittyvät myös kuolaimet, jotka voivat epäsopivuudellaan aiheuttaa paljon kipua hevosen suuhun. Kuolaimet täytyy siis sovittaa sopivan mittaisiksi ja valita monista erilaisista kuolaimista juuri omalle hevoselleen/ponilleen sopivat. Jotkut hevoset ovat niin herkkiä suustaan, että hackamore on paras vaihtoehto hevosen hallintaa ajatellen. Mutta hackamorejen kanssa täytyy olla varovainen, vaikka kuolaimia ei ole, voi vahinkoa silti saada aikaan hevosen nenäluussa liialla voiman käytöllä. Hevosen hampaista täytyy myös pitää huolta ja normaali raspaus väli on 6-12kk.



Maasto-osuudella säännöt ovat selkeät, ratsastajan täytyy kulkea esteet oikeassa järjestyksessä, ihanne ajassa. Ensimmäisestä kieltäytymisestä tulee 4 virhepistettä ja toisesta hylkäys. Maastoratsastus osuudella esteet ovat kiinteitä, joten niitä ei käytännössä voi pudottaa. Jos jotain menee pieleen, kiinteiden esteiden kanssa voi sattua pahasti. Siksi jokaiselle osallistujalle on kiinnitetty rintaan tai ratsastus saappaaseen tiedot mahdollisista allergioista, lääkityksistä yms jos tapahtuu onnettomuus eikä ratsastaja ole itse kykenevä vastaamaan näihin kysymyksiin.
Kenttäratsastus kilpailujen kouluratsastus osuudella, hevosen kuuliaisuus laitetaan testiin. Pienetkin puolipidätteet täytyy saada läpi ja hevosen kulkea peräänannossa. Jokaisesta virheestä menettää pisteitä ja lopuksi lasketaan suorituksen prosentit. Kouluratsastuksessa raipan käyttö on kiellettyä, mutta kannusten käyttöä vaaditaan. Joskin on olemassa myös valekannuksia joita kaikista herkimpien hevosten ratsastajat käyttävät. Kouluratsastus osuus voidaan ratsastaa joko ulkona kentällä tai maneesissa. Tähän ei ole erityistä sääntöä vaan mennään kilpailupaikan kapasiteetin mukaan.
Esteratsastus osuus suoritetaan yleensä ulkokentällä mutta voidaan suorittaa myös maneesissa. Yleisin estetyyppi on pystyeste, lisäksi nähdään yleensä myös oksereita, sarjaesteitä ja muita erikoisesteitä kuten vesimatto. Kilpailupaikalla hevosilla on oltava aina suitset päässä, eli trailerin sisällä hevoselta riisutaan riimu ja puetaan suitset päälle ennen hevosen ulos ottamista.
Lopussa lasketaan kaikkien osuuksien pisteet yhteen ja parhaalla keskiarvolla suoriutunut ratsukko voittaa kilpailun.

lauantai 8. lokakuuta 2016

Viikko kulunut Ruotsissa

Heippa! Viikko on nyt kulunut ja alkaa kai tämä vähän helpottamaan. Poika josta olen edellisissä postauksissa maininnut muutaman sanan, kävi täällä torstaina piristämässä päivääni. Oli tosi ihanaa jutella suomeksi kun ei tarvinnut miettiä miten sanoo ja mitä sanoo. Muutenkin siis aivan ihana tyyppi, sanoinkin muutamalle kaverille, että ilman häntä tämä olisi vielä kamalampaa. Poika siis tosiaan opiskelee täällä Ruotsissa ja on luvannut minuakin majoittaa välillä viikonlopuiksi niin pääsen rentoutumaan pois täältä maalta. Ensin oli puhetta, että menisin sinne jo ensi viikonloppuna mutta se ei onnistunutkaan. Ehkä sitten sitä seuraavalla!

 Viikonloput tuntuvat kovin raskailta täällä, kun ei ole normaalia päivärytmiä. Olen varsinkin aamuisin todella hukassa, olenko nukkunut pommiin vai olenko liian aikaisessa? Perheen isän kanssa menee ehkä hieman paremmin, tänä aamuna menin jo syömään aamupalaa vaikka hän oli keittiössä.. Heh mikä saavutus.


 Yritän parhaani mukaan ajatella näin, tulee edes vähän parempi mieli!:)


 Äitini kanssa puhuttiin, josko mentäisiin marraskuussa viikonlopuksi Kööpenhaminaan. Suomesta lennot eivät maksa paljoa ja täältä pääsee suoraan junalla reilussa 2,5tunnissa, kuinka kätevää! Se olisi ihana sellainen keskivaiheen loma. Toivon muutenkin, että pystyisin mahdollisimman paljon olemaan viikonloppuja poissa täältä, mikä ei kuitenkaan ole niin helppoa. En nimittäin voi joka viikonloppu tunkea itseäni tälle yhdelle kaverilleni vaikka haluaisinkin, pitäähän hänellä olla omaakin rauhaa.
Laitoin eilen tällaiset ihanat kuvat meidän hauvelista puhelimen taustakuviksi, kauhea ikävä on... Joka päivä olen itkenyt täällä oloa, mutta ei auta kuin yrittää jaksaa jouluun asti.







tiistai 4. lokakuuta 2016

Perillä

Heipä hei, täällä ollaan Ruotsissa! Alku on ollut suoraan sanottuna todella vaikea. Vieraassa maassa, vieraiden ympäröimänä, ilman sujuvaa kielitaitoa..

Perhe on ihan mukava, perheen äiti on todella positiivinen eikä oikeastaan valita mistään. Perheen isä taas... Ei puhu englantia oikeastaan, sönköttää ja mumisee. Välttelemme kilpaa toisiamme. On todella hankalaa kulkea talossa varpaillaan ja kurkkia keittiöön uskaltaako sinne mennä vai onko isäntä paikalla. Ja ennen kuin joku sanoo, että asia on vain minun ongelmani niin isäntä välttelee kyllä minuakin. Samanlailla kurkkii keittiöön uskaltaako tulla jos olemme kahdestaan kotona. Ja kahdestaan olemista on n. 8h päivässä kun perheen äiti on töissä ja lapset koulussa.
Rankkaa täällä ei sinänsä fyysisesti ole, ainakaan minulle kun olen tottunut hoitamaan 25 hevosen tallia. Nyt on vain kuusi hevosta, joten aamutalli tulee hoidettua noin 1,5tunnissa. Jaan lounaan tarhoihin klo 11-13 välillä ja laitan vedet samalla. Siinä oikeastaan minun hommat. Iltatallissa saan olla auttamassa jos haluan.
Eilen kävin salilla lähellä olevassa kaupungissa, Varbergissa. Siellä on fitness24/7 mitä käytän kotona Suomessakin, joten salikorttia ei tarvinnut vaihtaa onneksi. Ihan mukava pieni kaupunki, Vaasan kokoinen jos joku Vaasaa tuntee. Jouluksi lennän itse Vaasaan sukuloimaan, niin kuin joka joulu. Tällä hetkellä päälimmäiset fiilikset ovat, että suomeen ja nopeasti. Ei tämä sinänsä huono perhe ole, mutta en vain itse sisäistänyt ennen lähtöäni, ettei tällainen sopisi minulle. Toisten nurkissa asuminen on todella vaikeaa, ainakin minulle. Ettei nyt tule liikaa  tekstiä kerralla niin päätän tämän tähän. Kirjoitan myöhemmin tällä viikolla itseä vaivaavasta koti-ikävästä ja joka päiväisistä itkuista.




torstai 8. syyskuuta 2016

Pitkästä aikaa kuulumisia

Heippa!
Edellisestä postauksesta on jo vierähtänyt tovi, kun lukion viimeiset rutistukset painaa päälle.
Onneksi alle kolmen viikon päästä ne ovat takana päin ja matka kohti Ruotsia alkamaisillaan. Vielä olisi muutama asia hoidettavana ennen Ruotsiin lähtöä.

  • Ilmoita Kelaan
  • Tilaa uusi pankkikortti
  • Uusi tietokone
  • Vaihda liittymä
  • Ilmoita maistraattiin

Näin kyseistä poikaa kenet mainitsin edellisessä postauksessani ja kaikki meni tosi hyvin! Ehdittiin käydä vain kerran kahvilla kun hän sitten lähti jo takaisin ruotsiin, mutta ollaan kuitenkin melkein joka päivä oltu yhteyksissä. Uskon vahvasti, että nähdään vielä ruotsissa.
Käytiin ystäväni kanssa muutama viikko sitten Tallinnassa ja kamerankin otin mukaan, vaikka se jäikin todella vähälle käytölle. Olimme liian keskittyneitä shoppailuun. Pari siistiä kuvaa kuitenkin onnistuttiin ottamaan, nimittäin lokista.

Laatu näissä kuvissa kärsi hirveästi kun siirsin koneelle, minkähän takia.. No kai niistä jotain selvää saa. Palataan taas asiaan lähempänä lähtöäni!

tiistai 16. elokuuta 2016

Lähtö lähenee päivä päivältä

Hei kaikki! Tästä lähtee ensimmäinen postaukseni. Blogi tulee kertomaan matkastani Ruotsiin au pairiksi jossa näillä näkymin vietän 4 kuukautta. Lähtöpäiväni on 1.10. ja paluu joskus Helmikuun alussa. Tuleva perheeni vaikuttaa todella mukavalta ja uskon, että kokemuksestani tulee todella antoisa ja kasvattava.
Pidän lapsista mutta kotityöt ja ruuan laitto eivät kuulu parhaimpiin puoliini. Luulen äitini toivovan, että palatessani kotiin autan enemmän kotitöissä ja näin varmaan onkin. Perheessä on 10vuotiaat kaksostytöt eli onneksi he ovat jo melko omatoimisia! Minun tehtäviini kuuluu lähinnä viedä heitä autolla harrastuksiin ja koulubussille, sekä hoitaa perheen hevosia.
Tällainen oli minun oma ihana poni joka lähti reilu vuosi sitten uuteen kotiin. Hevoset todella lähellä sydäntä joten on mahtavaa päästä perheeseen missä on hevosia! 

Perhe asuu maalla, noin 80kilometria Göteborgista. Olen lähes kaikki viikonloput vapaalla ja vietän ne Göteborgissa serkkuni luona. Tosin toivon myös, että löydän uusia ystäviä joiden luona majoittua jotten joutuisi aina vaivaamaan serkkuani. Hassua kun olisi todella paljon kirjoitettavaa mutten kuitenkaan saa niitä ulos päästäni, toivottavasti vain alkukankeutta.


Bloggerin käyttö on vielä melko mysteeri minulle, mutta yritän saada kirjoitettua itsestäni erillisen esittelyn tuonne oikeaan reunaan klikkausotsikon alle. Muistelisin sen olevan mahdollista? Huomenna menen tapaamaan erästä Tinderistä löytämääni suomalaista poikaa joka opiskelee Göteborgissa. Toivottavasti menee hyvin, hän nimittäin vähän lupaili jo esitellä minulle muita suomalaisia Göteborgissa. Se olisi huippua!