tiistai 4. lokakuuta 2016

Perillä

Heipä hei, täällä ollaan Ruotsissa! Alku on ollut suoraan sanottuna todella vaikea. Vieraassa maassa, vieraiden ympäröimänä, ilman sujuvaa kielitaitoa..

Perhe on ihan mukava, perheen äiti on todella positiivinen eikä oikeastaan valita mistään. Perheen isä taas... Ei puhu englantia oikeastaan, sönköttää ja mumisee. Välttelemme kilpaa toisiamme. On todella hankalaa kulkea talossa varpaillaan ja kurkkia keittiöön uskaltaako sinne mennä vai onko isäntä paikalla. Ja ennen kuin joku sanoo, että asia on vain minun ongelmani niin isäntä välttelee kyllä minuakin. Samanlailla kurkkii keittiöön uskaltaako tulla jos olemme kahdestaan kotona. Ja kahdestaan olemista on n. 8h päivässä kun perheen äiti on töissä ja lapset koulussa.
Rankkaa täällä ei sinänsä fyysisesti ole, ainakaan minulle kun olen tottunut hoitamaan 25 hevosen tallia. Nyt on vain kuusi hevosta, joten aamutalli tulee hoidettua noin 1,5tunnissa. Jaan lounaan tarhoihin klo 11-13 välillä ja laitan vedet samalla. Siinä oikeastaan minun hommat. Iltatallissa saan olla auttamassa jos haluan.
Eilen kävin salilla lähellä olevassa kaupungissa, Varbergissa. Siellä on fitness24/7 mitä käytän kotona Suomessakin, joten salikorttia ei tarvinnut vaihtaa onneksi. Ihan mukava pieni kaupunki, Vaasan kokoinen jos joku Vaasaa tuntee. Jouluksi lennän itse Vaasaan sukuloimaan, niin kuin joka joulu. Tällä hetkellä päälimmäiset fiilikset ovat, että suomeen ja nopeasti. Ei tämä sinänsä huono perhe ole, mutta en vain itse sisäistänyt ennen lähtöäni, ettei tällainen sopisi minulle. Toisten nurkissa asuminen on todella vaikeaa, ainakin minulle. Ettei nyt tule liikaa  tekstiä kerralla niin päätän tämän tähän. Kirjoitan myöhemmin tällä viikolla itseä vaivaavasta koti-ikävästä ja joka päiväisistä itkuista.




6 kommenttia:

  1. Voi ei! Voin vaan kuvitella, kuinka rankkaa on olla siellä, jos perheen isän kanssa on noin hankala tilanne. :/ Jos (kun) teillä molemmilla kuitenkin on ymmärrys siitä, ettei asiat tällä hetkellä oikein teidän välillänne suju, olisiko mahdollista esimerkiksi ottaa asiaa jollakin sopivan neutraalilla tapaa puheeksi perheen äidin kanssa? Ehkä hän voisi toimia tavalla tai toisella hieman sovittelijan asemassa - ja ehkä se hiertävä asia osoittautuukin pienemmäksi, kuin mitä tällä hetkellä tuntuu! :)

    Kovasti tsemppiä tilanteeseen, toivottavasti asia ratketaa parhain päin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tsempeistä, toivottavasti asia ratkeaa:)

      Poista
  2. Sanoisin että kannattaa yrittää saada noi välit perheen sään mahd hyviks ja normaaleiks. Voi olla, et tilanne ratkeis jo sillä et yrität puhuu sille ruotsii niin paljon ku osaat. On tää sillekin aika outo tilanne, ku omassa kodissa yhtäkkiä asuu joku jonka kaa ei oikein osaa kommunikoida (tai ainaki ymmärsin et teillä ei varsinaisesti yhteistä kieltä oo). Ku molemmat pystytte olee rennosti toistenne kanssa ilman ihme välttelyä sun muuta, ni elämä helpottuu huomattavasti. Ja jos ei pelkkä oma aktiivisuus riitä, ni Astan neuvo perheen äidin kanssa juttelusta vois olla kans ihan hyödyllinen.

    Mut hirveesti tsemppejä, elämän aloittaminen vieraassa maassa on aina haaste, vaikka olis tosi kivakin sellainen. ♥

    ♥: Linda/Revontulipalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta viestistäsi, täytyy yrittää josko asiat saisi paremmalle mallille:)

      Poista
  3. Tsemppiä ekoille viikoille, ne on rankimpia!! Uskon, että saat asiat perheen kanssa hyvälle mallille. Ehkä host-isälläkin on vain vähän alkukankeutta ja ujoutta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu oonkin kuullut, että ekat viikot vaikeimpia. Arkipäivät lähtenyt jo joten kuten sujumaan kun on tietty rytmi mitä tekee milloinkin:)

      Poista